Taas
on kulunut aikaa viime kirjoituksestani. on varmaan tämä taas
herpaantumassa tämä innostukseni blogista. Tämä koko viikko on ollut
ihan mielettömän ihana, olen tehnyt kaikkea ja vähän enemmänkin. Olen
ollut melkein onnellinen, voin sen jopa myöntää, monen vuoden jälkeen.
Maanantaina tosin en tehnyt oikeastaan mitään, olin vain itsekseni
kotona ja irkkasin ja katsoin televisiota, mutta tiistaina menin
rakkaan kaverini kanssa Selloon ostoksille, tai oikeastaan vain
katselemaan, mutta oli mukavaa. Sen jälkeen menimme meille, kaverini ei
aikasemmin ollut käynyt meillä joten oli ihan mukava näyttää hänelle
uutta kotia ja lähellä olevia paikkoja.
keskiviikkona
en tainnut tehdä mitään erikoista, mutta torstaina pyöräilin Isoon
Omenaan ja hankin kirjastokortin itselleni, sekä lainasin paljon levyjä
ja yhden kirjan. Torstaina myös irkkasin ja päätettiin yhden pojan
kanssa mennä elokuvaan samana päivänä heti, joten menimme katsomaan Da
Vinci koodin kahdestaan. se oli todella mukavaa, poika piti minua koko
leffan ajan kädestä kiinni. Päätimme sitten mennä myös toisille
treffeille joskus tai nähdä taas joku päivä.
Perjantaina
oli Juhannusaatto ja alkoi itse virittäytyä tunnelmaan syömällä ja
katsomalla telkkaria. Kaverini tuli meille joskus neljän aikoihin,
söimme ja meikkasimme ja lähdimme sitten jossain vaiheessa Helsinkiä
päin. Pyörimme kaupungissa ja jatkoimme matkaamme kauppatorille, josta
lähti Suomenlinnaan lauttoja. Päätimme reissata Suomenlinnaan ja
ostimmekin sinne liput ja menimme lautalle. Lautalla oli kiva istua
ylhäällä raikkaassa meri-ilmassa. ja kun ei kuitenkaan ollut liian
kylmä eikä kuuma niin ilma oli juuri sopiva. Perillä Suomenlinnassa
kävelimme sinne tänne ja sitten löysimme todella mukavan paikan aivan
meren rannasta. Istuimme siinä, söimme chilipähkinöitä ja joimme
lonkeroa ja viiniä. Elämäni paras juhannus. Suomenlinna oli niin ihana
paikka, kun siellä on se aivan erityinen tunnelma. Rento, villi, vapaa
ja romanttinen.
Päätimme
Perjantaina eli eilen tämän leffa pojan kanssa että menen hänelle
tänään kylään. Menin ja meillä oli todella ihanaa aikaa. Taidan olla
kovin ihastunut ja niin taitaa olla hänkin. On jonkinlainen tunne, jota
ei pysty kuvailla, se jota olen aina halunnut, että joku voi vain pitää
minua ja turvata minua, olla hellä ja mukava. Vielä on kuitenkin yksi
asia, jota hänelle en ole vielä kertonut. Se että olen mormoni, ja kun
hän ei itse Jumalaan niin en tiedä miten hän asian ottaa. Toivoin että
saan nopeasti asian kerrottua ja että hän voi ymmärtää.
sunnuntai, 25. kesäkuu 2006
Onnellisuus ja Rakkaus
keskiviikko, 14. kesäkuu 2006
Huolia ja onnellisiä hetkiä?
Tämä
viikko on mennyt yhtä hitaasti ja turhasti kuin kaikki muutkin. En ole
kirjoitellut oman laiskuuteni takia. Olen aina niin saamaton ihminen
kaikissa asioissa. ihme että sain ensi vuodelle hoidetuksi uuden
opiskelu paikankin No kyl jotkut asiat on pakko tehdä. Olis edes
jotain inspiraatioita tehdä asioita tai jotain motivaatioita. Mutta
eikai niitä ilmasta tule. niitä pitää etsiä ja hakea.
Olen ehkä vähän ihastunut. sellaseen yhteen irkissä tavattuun poikaan. En tiedä miksi. ehkä sen takia kun hän ilmaisi pitävänsä minusta niin hyvin ja piti muhun yhteyttä. kun jos on ihastunut niin pitää toimia. Toimimalla saa aikaan asioita ja voi onnistua. se on kiva kun saa tietää että joku pitää ja välittää ja ihailee. Se on niin mahtava tunne, vaikka ne ovat vain pieniä sanoja.
Haluan olla onnellinen, edes kerran elämässä. joskus epäonnistuin onnellisuudessani ja se oli hirveää. se oli tuskaa yli puoli vuotta. rakkaushuolia. voin melkein taata että puolittaista rakkautta se oli.
Olen ehkä vähän ihastunut. sellaseen yhteen irkissä tavattuun poikaan. En tiedä miksi. ehkä sen takia kun hän ilmaisi pitävänsä minusta niin hyvin ja piti muhun yhteyttä. kun jos on ihastunut niin pitää toimia. Toimimalla saa aikaan asioita ja voi onnistua. se on kiva kun saa tietää että joku pitää ja välittää ja ihailee. Se on niin mahtava tunne, vaikka ne ovat vain pieniä sanoja.
Haluan olla onnellinen, edes kerran elämässä. joskus epäonnistuin onnellisuudessani ja se oli hirveää. se oli tuskaa yli puoli vuotta. rakkaushuolia. voin melkein taata että puolittaista rakkautta se oli.
keskiviikko, 7. kesäkuu 2006
Ei otsikkoa
Tunnen
iteni niin yksinäiseksi ja masentuneeksi .niin surulliseksi. haluaisin
olla joteknin vahvempi ja onnelisempi, mutta en osaa. mulla ei ole
voimia, ei ainakaan töälä hetkellä olen aina tosi olevinään vahva ja
sittetn kuitenkin murrun jossain vaiheessa ja itken ja olen
onneton. Olen monta kertaa ajatellut että mun kuuluisi mennä jollekin
psykologille tai terapeutille, mutta en mä kuitenkaan saisi kerrottua
mitään koska itkisin liikaa. Aina itken liikaa ja se n yksi mun
heikkous. mä olen heikkouksien yhteen sattuma. olen heikkous.
keskiviikko, 7. kesäkuu 2006
turhaa
Argh.
Olen rasittunut ja ärsyyntynyt. Näihin nettiblogeihin, jotka kadottavat
tekstin yhden vahinkonapin painalluksella. Inhoan kaikkea joka voi
yhtäkkiä tuhota. kaunista tai rumaa tekstiä.Mikä voi noin vain kadottaa
muistoja. Miksi edes kirjotan tällaista, koska pieni asia voi tuhota
tämän tiedoston kokonaan.
Tämä tiistai on erilainen ja outo, vaikea, mutta silti oma valintani. Nimittäin oma valintani oli muuttaa Espooseen, tuntemattomaan kaupunkiin, tuntemattomien espoolaisten keskuuteen. Oma oli valintani viettää yksinäinen, tylsä ja saamaton kesäloma. Tai no voinhan minä siihen vielä vaikuttaa, kaikki on vain minusta itsestäni kiinni. Mitä teen , mihin meen, kenen kanssa sosialisoin.
Olen turha tänään ja huomenna. Huomenna menen eroamaan lukiosta ja vaihtamaan kirjastoihin uuden osoitteeni. Huomenna vietän yhtä tylsän päivän kuin tänäänkin, mutta liikun vain vähän enemmän ja olen tietokoneella vähemmän.
Joskus tunnen itseni tarpeettomaksi. Oikeastaan yleensä tunnen itseni tarpeettomaksi. Koska kun rupeaa ajattelemaan järkevästi. Mitä tarpeellista minussa on? Mitä asioita ei oltas saavutettu ilman mua? Tiedän angstaan taas. no ei se mitään. ihan sama angstaanko vai en. sellasta se elämä on.
"And more than ever, I hope to never fall, where enough is not the same it was before"
np. Poets of the Fall - Carnival of Rust
(Todella harvinaista että, minä heviä kuuntelevana naisena, kuuntelen jotain poppia ja pidän sitä tämän hetkiseen mielialaan sopivana.)
Tämä tiistai on erilainen ja outo, vaikea, mutta silti oma valintani. Nimittäin oma valintani oli muuttaa Espooseen, tuntemattomaan kaupunkiin, tuntemattomien espoolaisten keskuuteen. Oma oli valintani viettää yksinäinen, tylsä ja saamaton kesäloma. Tai no voinhan minä siihen vielä vaikuttaa, kaikki on vain minusta itsestäni kiinni. Mitä teen , mihin meen, kenen kanssa sosialisoin.
Olen turha tänään ja huomenna. Huomenna menen eroamaan lukiosta ja vaihtamaan kirjastoihin uuden osoitteeni. Huomenna vietän yhtä tylsän päivän kuin tänäänkin, mutta liikun vain vähän enemmän ja olen tietokoneella vähemmän.
Joskus tunnen itseni tarpeettomaksi. Oikeastaan yleensä tunnen itseni tarpeettomaksi. Koska kun rupeaa ajattelemaan järkevästi. Mitä tarpeellista minussa on? Mitä asioita ei oltas saavutettu ilman mua? Tiedän angstaan taas. no ei se mitään. ihan sama angstaanko vai en. sellasta se elämä on.
"And more than ever, I hope to never fall, where enough is not the same it was before"
np. Poets of the Fall - Carnival of Rust
(Todella harvinaista että, minä heviä kuuntelevana naisena, kuuntelen jotain poppia ja pidän sitä tämän hetkiseen mielialaan sopivana.)
lauantai, 3. kesäkuu 2006
Tavanomaiset Päättärit
Eli eilen loppui koulu ja päästiin kesälomalle. Ihan mukavaa. sitten tänään oltiin juomassa niin kuin kaikki muutkin.Tai no mä en ollut ko piti tulla 10 kotiin jo ko sillon loppu mun "bänditreenit". On kyllä erikoisen tyhmää kirjottaa blogia juoneena. mutta ei voi imtään. elämä o :/
Pitäis ottaa selvää että mun kaverit on kunnos :S
Pitäis ottaa selvää että mun kaverit on kunnos :S